Ei herkille

Tyyni potilas hoidossa

Meillä kävi köpelösti hulluilla päivillä.
Peppi oli isänsä kanssa katselemassa toimistotarvikkeita kun minä selailin kansioita ja yhtäkkiä kuului että tuu äkkiä tänne.
Siellä oltiin tehty lähempää tuttavuutta terottimen kanssa kun isin silmä hetkeksi vältti  :/
Luulin ettei ole isokaan hätä kun lapsi ei huuda, ei itke, ei sano mitään eikä edes näytä sille että mitään olisi tapahtunut, mutta siinä se seiso verisen sormen kanssa ja kynsi melkein puolestavälistä halki pystysuunnassa. Äkkiä kassalle pyytämään laastaria ja puhistusainetta (teroitin putsattiin hyvin eikä siihen tullut mitään jälkeä kun vasta jälkeenpäin alkoi verta valumaan). Täti puhisti Pepin sormen ja laittoi laastaria ja Peppi ei ollut moksiskaan. Ihan oikeasti se tais olla ainoo joka vähät välitti sormesta. Kaikki muut kamalassa shokissa ja ei oikeen tiiä mitä tekis ja hirvee hössötys :D

Hyvin putsattu sormi saman päivän iltana. Tuo pala on siis nyt jo ihan irtoamis pisteessä.

Pikkunen sai sit urhoollisuudestaan pupu tarran ja jonkun örkki tarran :) Ne kai ne oli jännimmät ja merkittävimmät jutut varmaan Pepin mielestä. Ja hyvä niin.
Nyt odotellaan kynnen irtoamista joka tapahtuu minä päivänä hyvänsä. Onneksi ne kasvaa takaisin eikä ilmeisestikkään ole ollut kipeä operaatio tuo irtoaminen.

Ipadi

Edelleen on pädi suuressa suosiossa koko perheellä. Peppi tykkää piirrellä ja pelata lasten peläjä ja me isin kanssa pelaillaan muita pelejä ja isi surffailee. Isillä on suunnitteilla jo Pepille jouluksi oma pikkuinen pädi!!??
Ehkkä pysytään yhdessä yhteisessä ;)
Mutta mukava laite on kyllä.  Katotaan sitten kuinka mukava on kun lasku tulee kaikista isin tilaamista peleistä ja ohjelmista...

ZOMBEJA!!

Käytiin keskustassa katsomassa vuotuinen Zombi kulkue :)
Olihan siellä kaiken laista. Yksi oli kyllä nin pelottava että minulla nousi niskavillat pystyyn. En antanut Pepin katsoa sitä. Sinänsä se ei pelottava ollut näöltään. Kaasunaamari päässä, vanhat sotilasvaatteet päällä ja laahusti menemään, mutta se ääni.... Silä oli kaasunaamari joka ulottu melkeen polviin asti ja siellä sisällä joku filtteri tai vastaava. Ääni oli kuin norsun ja zombin sekotus. Ihan julmetun pelottava vaikkei nyt kuvauksesta sellaista käsitystä saisikaan :D

Mutta mukavaa oli ja päätettiin paikanpäällä laittaa Pepillekkin maalit naamaan kun se halus. Oli kyllä vähän ihmeissään ja ehkä vähän peloissaankin kun katteli menoa. Nalle oli tiukasti sylissä ja nallekin sai osansa sotamaalauksesta. Siellä oli paljon lapsia ja yksi hauskimmista oli lapsi joka istui rattaissa ihan maalin ja veren peitossa ja kirves kädessä :D

Ihan huippuja juttuja oli ja lapset kirmaili sikin sokin laahustavia zombeja ja kiljuivat mukana välillä :) Ensivuonna uudestaan ihan varmasti ja meille paremmat maalit päälle kaikille. Tai ainakin Pepille ;)

Välillä käytettiin alahuulta pitkällä, mutta suurinosa ajasta meni silmät suurina ihmetellessä :) Valokuvaajakin kävi ottamassa kuvan kun maalattiin Peppiä :)

Ompeluksia ja neulomuksia

Teinpäs vielä muutakin kun iski innostus. kerrankin kone toimi.

Peppi sai toisenkin yöpuseron. Meillä on kettu buumi menossa ja kun metsolassa oli josain vaiheesa kaikki kankaat -20% (muistaakseni) niin tämähän oli ehdottomasti otettava mukaan sieltä :)

 

Kangasta jäi yli niin päätin kokeilla ekoja lapasia koneella tehden. Kaavan nappasin valmiista lapasista ja ommellessa sovelsin. Resorin piti olla kivan napakka, mutta jotakin tapahtui ja resorit on vähän turhan löysiä ja ehkä hieman liian lyhyet kun ei meinaa pysyä hihan sisällä kun Peppi nostaa kättänsä. Mutta lämpimät ovat kun on vuoritettu ihanan unelman pehmeällä fleecellä :)

 

Innostuin silloin työ rupeaman aikaan yövuorossa kutomaan pepille kaulahuivin. Ideana oli aaina oikeaa pitkä perus kaulaliina... Noh... sattui samaan vuoroon kaksi neulomis taitoista ihmistä ja he päättivät että jos teen kaulahuivin niin teen sen kunnolla :D  Ennenkuin ehdin kissaa sanoa niin toinen oli jo koneella hakemassa kuvia neule ohjeista (ikinä en ole tehnyt neule kuvan (mikä sen nimi nyt onkaan) mukaan mitään niin oli vähän jännät paikat. Mutta hyvin meni kun oli tosiaan auttajia :) Lopetin ennen aikojaan teon kun oli aikuisten koko ja en halunnut että peppi hukkuu huiviinsa. Pitäisi vielä tehdä ohuet sitomis nauhat päihin, mutta se tehdään sitten josain vaiheesa ;)
Parempaa kuvaa ei ole nyt antaa niin että pitsi kuviointi tulisi esiin, mutta tässä nyt edes vähän osviittaa miltä näyttää päällä :)

 

 

Vähän osviittaa antavia kuvia :)

Pingviinin nenä on syöty jo ihan raadoksi kun sitä pitää kokoajan jyystää. Tiedä sitten onko tulosa takimmaiset hampaat..?

Yöpuku

Meillä asustaa pieni vilukissa. Talo viilenee yöksi ja Peppi ei nuku peiton alla niin piti keksiä jotain tulevaa talvea ajatellen.
En ole ompelija. Se on erittäin harvinainen harrastus, mutta osaan kuitenkin seurata ohjeita ja soittaa puhelimella mummolle :)

Hihat ei näy, mutta ovat resoria kyynärpäihin asti. ihanan pitkät resorit joista tykkään tällähetkellä kovinkin paljon :)

Kävin hakemassa palalaarista lämmintä kangasta ja siitä syntyi yökkäri Pepille. Tuntui tykkäävän. Kasvunvaraa on enemmän kuin ajattelin. Vyötärö resori yltää kainaloihin asti ja lahkeen ja hihansuita saa kääntää reippaalla kädellä, mutta eipähän heti tarvi tehä uusia ;) ja ne pysyy päällä niin kaikki siis hyvin. Vielä kaipaa viilausta tuo mun paita niin että siitä tulee pepin keholle oikean mallinen, mutta toistaiseksi pysyn yöpuvuissa niin pienet virheet ei haittaa :)

Pomp de lux

Tulipahan tilattua tavaraa sieltä pomp de lux:n kutsuilta :)
kuvasta puuttuu housut joissa oli reikä edessä ja ne vaihdetaan sekä pusero joka on vielä vaarilla kun hän halusi tilata jouluksi puseron Pepille :)

Sukat ovat ihka omat, mutta legginssit, pusero sekä mekko on kutsuilta tilattuja. Aivan ihanat päällä. Pehmoiset ja joustavat. Voin suositella kaikille näitä vaatteita. Nättejä vaikkei olekaan väriä ja vauhtia. Ihanan rauhallisia vaatteita väri painotteisen vaatevaraston keskelle.

Vauva-aikaa osa 2

Nonni, tulossa on kuva täyteinen postaus :) Toivottavasti jaksatte selailla sillä nyt tulee läjä vauva aikasia kuvia :)

 Kuten jo aiemmin mainitsin, meillä oli koliikki vieraana talossa. Ja kun tuli isin vuoro kannella niin voin sanoa että 70% varmuudella se löyty tietokoneen edestä pelaamasta peliä vauva olalla joko näin niinkuin alimmaisessa kuvassa tai vauva rauhassa katselemassa maisemia isin olalta. Tuli isistä mestari pelaamaan ampuma pelejä yhellä kädellä :) Ja jos tämä ei auttanut niin sen loppu ajan heidät löysi kävelemästä edestakaisin pitkin olohuonetta (minun ja telkkarin välistä) erilaisilla tyyleillä. Olalla, sylissä selällee, sylissä mahalleen, sylissä kyljelleen, selkä mahaa vasten, maha- mahaa vasten... ymmärrätte varmaan... ;)

 Onneksi talossa oli kaksi helpottajaa. Löysin äitini kanssa kaupasta iiiihanan koliikki keinun josta Peppi tykkäsi ja jota äiti rakasti ;)
Turvakaukalo oli myös yksi hyvä paikka. Alemmassa kuvassa ollaan taisteltu monta pitkää tuntia aamulla vatsavaivoja vastaan ja mikään ei auttanut. Lopulta haalasin kaukalon sohvan eteen, laitoin itselle telkkarin päälle (alkoi jo vähän korvissa soimaan ja ihmistä väsyttään) ja keikutin jalalla vauhtia. Ihanan tyyni ja rauhallinen lapsi istua nökötti sekunnissa edessäni. ihan paras laite! Kuva on otettu heti rauhottumisen jälkeen, tumputkin lentäny matkasta.
Kaukaloa on myös heijattu ja lennätetty jos mihin suuntaan että vauva saatiin hiljaiseksi ja tyytyväiseksi. Isillä käsivoimat kasvo (minä katselin vierestä ;)

Eka elokuva kokemus tuli 4 kuukauden iässä vauva kinossa :)
Kahden kaverin kanssa mentiin. Vielä ei osattu istua niin vedettiin lunkisti pötkölleen tuohon tuoliin. Oli muuten mukava paikka. Käytiin vissiin neljä kertaa (kerran kuussa on näytös). Paras paikka oli ehdottomasti eturivi. Penkin eteen saattoi levittää viltin, levittää läjän leluja ja laittaa lapsen siihen maahan leikkimään sillävälin kun äiti katsoo vieressä elokuvaa (niskat vääränä). Penkki toimi napostelu pöytänä kun itse istui lattialla. Kävelemään oppimisen jälkeen tämä jäi meillä kun ei enää tahdottu salissa pysyä :)
Aulassa oli mikrot ja vaipanvaihto paikat ja teatteri tarjosi vaipat ja vaipit ja aina oli jotain piltti maistiaisia ja muita kojuja aula täynnä kun sinne mentiin. Pussillinen tavaraa lähti joka kerta mukaan sisältäen pilttejä, esitteitä, lautas alustoja ym pientä kivaa :)

 Tässä meidän yksi lempi kanniskelu muoto. Eihän tuo järin mukavalle näytä, mutta Peppi viihtyi tuossa asennossa ihan huippu hyvin. Kai tuossa sai päästellä maha kuplia rauhassa liikkeelle ja olla pikku kippurassa isin sylissä... Vauvat on välillä hassuja :)
Mutta uni tuli ja huuto hiljeni melkeinpä aina tässä asennossa.

 Kun aikaa meni eteenpäin niin koliikki antoi periksi ja meille saapui iloinen hymytyttö tilalle :)

 Pään nostoja harjoiteltiin. Lempipaikka oli telkkarin ääressä. Sitä oli kiva tiirailla aina salaa jostain kulmasta. Jotenkin aina pääsi kääntämään ittensä tai päänsä niin että näki telkkarin vaikka ensin laitettiin niin että ei sinne pääse kurkkimaan. Mutta minkäs teit kun se oli ainoa aavempi tila meidän asunnossa mihin voi lapsen ja viltin survaista :)

 Tämä alempi kuva on yksi minun lemppareista. Kuvan laatu ei ole kovinkaan hyvä kun vanhalla puhelimella otettu, mutta aina kun Peppi katsoi mua noin niin se tunki suoraan sisälle tuo katse. Peppi tekee edelleen niin ja näyttää ihan samalle sen tehdessään ja minulla tuntuu mahan pohjassa asti kun se katse tunkeutuu. Kai tiedätte tunteen josta puhun? Etten vaan houraile ittekseni ;) Ihanuus se on jokatapauksessa.

 Hassua kun en muista että Pepillä olisi ollut koskaan kunnon makkaroita missään kun aina ollut laiheliini (paitsi kasvoista vähän pyöryläinen;) niin onhan tuolla jalassa ihan selvä vauva makkara :D

 Ensimmäinen joulu meni lahjapapereita rapistellessa. Mikään lahja tai vieras tai muu ei vetänyt vertoja paperille. Aivan kamala riemun kiljahtelu tuli kun Peppi näki paperit ja pääsi tutkimaan pahvilaatikkoa joka oli kukkuroillaan ihanaakin ihanempia papereita :)

Ensimmäisen kerran kauppakärryjen kyydissä :) Kyydissä oli myös turvakaukalo jos olis pieni väsähtänyt, mutta hyvin jaksoi koko kauppareissun. Oli niin paljon ihmeellistä kateltavaa kun näki pystystä kerrankin mitä tapahtuu :)

Sellaista meillä ennenmuinoin kun taloa hallitsi vauva. Nyt ollaan siirrytty uhman täyteiseen taapero arkeen ja meno on jokseenkin yhtä kaaoottista edelleen välillä, mutta edelleen porskutetaan yhdessä eteenpäin ja kaikesta on selvitty toistaiseksi :)