Miksei joskus isikin?

Olen lähdössä ensi lauantaina naisten joulumyyjäisiin äitini kanssa. Sanoin että P lähtee mukaan sillä isi menee ehkä osteleen vaatteita vaarin kanssa. Totesin että ehkä voi isi jäähä aamusta kotia että ehin nopiaa käydä pyörähtään myyjäisissä ilman P:tä. Pohdin myös ääneen että ehkä voisin jopa olla niin hurja että kysyn josko isi ja vaari ottaisi P:n mukaan shoppailemaan... juu ei. Molemmat oltiin mummun kanssa samaa mieltä.
Mutta miksi? Minun shoppailut on sitä että

A) Menen P:n kanssa kahdestaan shoppailemaan mikä tarkoittaa isoa eiei:tä aikuisten vaatteiden puolelle kun en sinne asti pääse ilman kamalaa tylsyyden valitusta tai joka piakkaan juoksevaa monsteria TAI jos ehdinkin katsomaan ja valitsemaan jopa sen oikean koon niin vaihtoehtoina on joko ostaa tuote, kokeilla kotona ja palauttaa mahdollisesti kaikki TAI mennä sovituskoppiin ja köyttää taapero huutavana kärryihin ja hokea että äiti on nyt toooosi nopia TAI sovittaa vaate ja kuunnella korva tarkkana että missä se täys tuho nyt menee. jos ääntä ei kuulu niin sitten on mentävä kaupan vaate päällä (mitä luultavammin kylläkin ilman mitään järkevää rihman kiertämää) katsomaan ja etsimään sitä täystuhoa että missä se tällä kertaa taapleeraa. Kun sen saa palautettua aisoihin niin pitää olla supernopea jos haluaa sovittaa loppuun. Viereiset kopit toki on kivoja, ei siinä, mutta ei nekään kauaa viihdytä. Ja auta armias jos viereisessä kopissa on joku niin ihan varmasti lapsi käy kurkkaamassa iloinen virne naamallaan että kukas se siellä on.

B) Otan jonkun mukaan (P:n lisäksi) ja menen kauppaan, valitten kokoja, otan omani ja menen sovittamaan (kaikki hyvin minun osalta, kaveri tosin juoksee pää kolmantena lapsen perässä ja koittaa minimoida tuhoja). Kun saan omat vaatteet pois, vetää ihana suloinen lapseni verhon auki kun seuraaja ei ole pysynyt vauhdissa. Kiva. Saan kokeiltua tarvittavat vaatteet mutta ekan kaupan jälkeen seura on jo niin poikki ja lapsi juossut itsensä kiukkuun että kaikki ne loput kaupat ja vaihtoehdot saakin siis jäädä ihanasti vilkuttelemaan näyteikkunoihin.

C) Olen kaverin kanssa liikenteessä jolla myös on lapsi. Lapset juoksee pää kolmantena jokainen eri suuntaan (varsinkin se liukuportaikko vetää puoleensa) ja me äidit koitetaan nopeaa katsoa lasten puolen ja kaikki tarvittavat välttämättömyydet sieltä ja samalla pää käy niin nopeaa tahtia rekiltä lapsiin ja takaisin että päässä huimaa jo ensimmäisen vartin jälkeen. Korvat on kuin mitkäkin super vastaanottimet kun yrittää kuunnella että missä mennään ja eihän kuulu ylimääräisiä kilinöitä ja kalinoita.

Ei siinä, minä nautin myös tällaisesta shoppailusta. Otan mielelläni lapseni mukaan. Otan mielelläni seuraa mukaan lapseni lisäksi, mutta olisihan tuo tietenkin ihan kiva jos välillä isikin saisi tietää minkälaista shoppailu lapsen kanssa oikeasti on (ilman äitiä).
Josko sitä kerran laittais sen lapsen sinne isin shoppailu reissulle mukaan ja antais vähän kurkistusta millaista se meillä on? hmm...  Osaako isät sitten vain kieltäytyä paremmin siitä ihanasta seuralaisesta? Vai onko isin ja lapsen shoppailu helpompaa? erilaista?

Onneksi on nyt kahden vuoden kokemus shoppailusta lapsen kanssa ja vauhti on lähtenyt pikkuhiljaa kasvamaan niin on ehtinyt tottua tuohon touhuajan menoon. Ehtinyt oppia kikan jos toisenkin tässä vuosien varrella. Ja oppinut ennenkaikkea että ei se lapsi mene rikki tai mene hukkaankaan jos päästän sen sinne hyllyn toiselle puolen isolla äänellä juoksemaan. Kuulenhan minä sen silti :) Ja ne jotka ajattelee että heidän shoppailu menee pilalle minun huutelevan ja iloisesti kiljahtelevan lapseni takia niin miettikää sitä huudon, kiljumisen ja karjumisen määrää (miljoona kertaa kovempaa ja pistävämpää) jos sidon lapsen kärryihin vasten hänen tahtoaan ja jatkan shoppailua teidän seurassanne. Kyllä, jatkan shoppailua. Minullakin on oikeus siihen ja en aio hautautua neljän seinän sisään siihen asti että lapseni kasvaa kauppa kelpoiseksi aikuiseksi :)

Ps. Tämä herjaa mulle taas kuvista joten kaavailtu kuva jääkin tällä kertaa saamatta :/

lötyneet rukkaset

Voi että piti kauaa etsiä vaaleanpunaisia talvihanskoja P:lle!!
Olen etsinyt koko meidän kaupungin, koko naapuri kaupungin ja nettisivut mihin vaan olen osannut. Ei yhtään oikean kokoista vaaleanpunaista hanskaa. Yhdet viisi vuotiaan kokoiset löytyi, muttei meidän kokoa.
MUTTA, meninpäs käsityömessuille ja siellä viimeisessä nurkassa oli ihanaakin ihanampi nahka hanskojen myyntikoju ja meidän ikiomat vaaleanpunaiset, poron nahkaiset, lampaan villaiset hanskat koitutuivat :) Voi että voi olla onnellinen yhdistä kinttaista. Ja ehdittiin löytää ne vielä ennen lumien tuloa :D
Juu ei ole pakkomielle tietystä väristä... ;)
Mutta siis pitäähän olla vaaleanpunaiset kinttaat kun on vaaleanpunaiset kengät ja vaaleanpunainen pipo ruskean toppapuvun kanssa. Eiköstä niin?
Mutta tasapuolisuuden nimissä, on meillä pinkit toppakinttaatkin ja violetit ja ne on ostettu ihan vaan sen takia että olisi toppakinttaat, ei värin takia. Olen kova hukkaamaan hanskoja. Olen vakuuttunut että joku popsii niitä huiviinsa. Mutta ne molemmat on kevyen pakkasen hanskat kun ei ryökäleet pidä lämpimänä edes -5 asteessa. Vaikka toiset on reiman hopea langalla sisustetut ja myyjän kovin hehkuttamat niin silti. Onneksi on lampaan villaiset hanskat. Vaaleanpunaiset ^^

Joululahja haaveita

Joulun alla on ihana keräillä tavaroita netistä ja haaveilla että minä haluan tuon, tuon, tuon ja vielä ehkä uon ja tuonki :D Kyllä, harrastan sitä ja nautin siitä erittäin paljon.
Ostin joku aika sitten P:lle nukkekodin kirpparilta (ihanuus! esittelen joku kerta sen teille) ja haluaisin kolmen puu ukkelin (vähän kynänjälkiset ja leikkiä kokeneet, mutta edelleen hyväkuntoiset leikkeihin. mitä nyt yheltä puuttuu yksi jalka) tilalle jotain muuta. Kivaa, nätimpää, meille sopivampaa jos voisi sanoa. sylvanian family:n hahmot on aivan suloisuuksia ja luultavasti josain vaiheessa hommataan joku pikku perhe meille asustelemaan nukkekotiin. Hiiri tai pupu perhe on omia suosikkejani tällähetkellä. Pitää katsella niitä sitten kun saadaan nukkekotia laitettua (maalattua) ja kun P kasvaa että mitkä olis meidän oloisia.
MUTTA, Siitä haaveilusta. Haaveilen Maileg hahmoista. Ne on vaan jotain ihanaa! Pikkuisia, nättejä ja ihan liian kalliita ostettavaksi, mutta siltikin ihanuuksia haaveiltavaksi :D

 Balleriina on minun ehdoton lempparini tällähetkellä. Se on suloinen, siro, raikas ja niin meille sopiva. Meilläkin puetaan aina tutu päälle kun musiikki pauhaa. Jokaisella tytöllähän pitää olla tanssi tutu :) äidilläkin ;)

 Tämä pikku pottailija voisi kannustaa meidän ei niin ahkeraa pottailijaa. Voisivat istua vieri vieressä vessassa ja keskustella henkeviä kunnes, hupsista heijaa, yhtäkkiä olisikin potassa pissat :)

 Ja eihän nukkekoti olisi mitään ilman kuninkaallisia. Pikkuiset prinssi ja prinsessa voisivat muuttaa meile nukkekodin torniin asustelemaan.

Ja jottei karata liian kauas todellisuudesta niin pitäisihän heillä olla sitten ihka oikea ihanuus pyykkiteline.

Maileg tuotteita on vaikka jos minkälaisia. Näistä saisi kyllä isommankin vaatekaapin kokoisen nukkekodin pystyyn.

Paikkoja joista näitä saa on esim. viivus , lastenpuoti kupla sekä sisters guild
Sivustojahan löytyy lisää googlettamalla, mutta tuossa nuo mitä minä olen viimeisinä selaillut.

Leppäkerttu tuli taloon

Ongelmana on ollut että P tykkää kävellä mieluummin kuin istua rattaissa. Ei siinä mitään, mielellään annan kävellä, mutta kun asutaan kaupungissa ja kävellään keskustassa, vilkkailla pyöräteillä sekä autoteiden varsilla ja parkkipaikoilla. Piti siis keksiä joku ratkaisu niin että P saa jatkaa kävelyään ja minä saan mielenrauhan.
Ostettiin kirpparilta leppäkerttu ja huippu leppis onkin :) Tiedän että nämä jakaa mielipidettä. Kuin koiraa taluttaisi, lapsen vapautta riistetään, mutta minä kallistun niihin kannattajiin joiden mielestä tämä on kätevä ja lapsi pidetään turvassa sekä äitin hermot ehyinä.

Voin suositella. Tätä pidetään siis kaupungilla ollessa niin että reppu on selässä, hihna minun ranteessa kiinni ja P pitää minua kädestä kiinni. Kun ollaan aavemmalla ja pelkällä kävely paikalla tai kaupoissa niin laitan hihnan repun sisään tai P:n huppuun. kukaan ei oikeastaan huomaa edes tätä ellei P lähde haahuilemaan näyteikkunalle jolloin naru meidän välissä tulee näkyviin. P tykkää ja minä tykkään joten kaikki hyvin. Ja nättikin se on (vaikkei hyvää kuvaa olekkaan antaa) :)

Repussa kulkee tällähetkellä pikkuauto mukana ja tätä pitää kotonakin pitää selässä ja jonkun on pidettävä kiinni hihnasta jotta voi juoksennella keittiön ja olohuoneen väliä riemusta kiljuen :)

Sydämiä

Toinen ihana sivusto pisti silmään :)
Siellä tehdään sydämiä. Pehmeitä ja kauniita (klik klik).

Meillä on Pepillä kaapin ovessa roikkumassa yksi tällainen sydän vaaleanpunaisena ja vähän eri tekstillä kuin mitä tuolla nyt pisti silmääni. Ostin sen Pepin ollessa vauva ja edelleen se on todella mieluinen ja sanonta niin täyttä totta <3

Tässä pari jotka pistivät silmään, mutta kyllä sivustolla on PALJON muutakin kivaa :)

Erittäin huonot kopiot, mutta koittakaa kestää. Ja paremmat versiothan näkee tuolta linkin takaa :)

Pupu takki

Ihanuus pupu takki kotiutui joku aika sitten.
Värit vääristyvät kuvassa sillä on otettu hämärässä eteisessä, mutta näkyypähän pupu kuitenkin.  Tekeehän tuo takki Pepistä vähän... pyöreähkön, mutta mitäs pienistä :) Onpahan lämmin.

 Tätä takkia mettästelin hyvän aikaa ja sain sen onneksi täksi talveksi. Tämä ei siis ole rymy vaatteeksi tarkotettu vaan ihan auto, kauppa, kyläily yms takiksi sillä helmassa ei ole kiristysmahdollisuutta. Meillä on rymyämistä varten haalarit :)

Liivi on nykyään aina päällä jos lähdetään illalla ulos sillä joudutaan olemaan parkkipaikoilla, autojen lähellä ja pimeillä poluilla niin pitää edes jonkun meistä näkyä kunnolla. Itsellekkin tuo liivi olisi kyllä hyvä hankinta. Eipä tarvisi aina tapella niiden hakaneulojen kanssa että pysyykö vai eikö pysy. Tälle syksyä olen puottanut kaksi heijastinta jo yhteensä viisi kertaa ja nyt on toinen lopullisesti hukassa (tietenkin se kaupasta ostettu on hukkunut ja ilmais mainos heijastin killuu edelleen mukana).

Laulukala

Meille tuli ihanaakin ihanampi tunika taloon!
Olen myyty, ja niin on moni muukin, tästä ihanasta kankaasta :)

Tauluja

Löysin toiselta blogilta linkin erääseen ihanaan nettikauppaan (klik klik). Pitääpäs laskeskella varallisuuttaan näin joulun alla ja katsastaa joku ihanuus taulu tuolta. Tässä pari mun suosikkia :)

;)

Tällainen olisi aivan suloisuus Pepin huoneeseen. Tai miksei meidän makkariinkin. Aivan ihana idea ja näitä oli paria eri mallia. Kruunuja taisi olla toisessa versiossa ja värivaihtoehtoja on neljä. Violetti, vaaleanpunainen, vihreä ja sininen. Kaikille jotain :)

Löytykö mitään mukavaa itsellesi?